|
|
Verhoilulla vanhakin nuortuu |
|
- Suomalan mukaan käsityötaidon arvostus on lisääntynyt ja ihmiset osaavat arvostaa niin kauan sitten valmistuneen huonekalun historiaa kuin myös nykyajan mestaria, joka kädentaidoillaan saa palautettua huonekaluun sen hengen ja elämän.
- Vanhoja huonekaluja arvostetaan myös siitä syystä, että niiden runkojen kestävyys on nyt huomattu. Verrattuna nykyajan kertakäyttöhuonekaluihin vanha pitää puolensa ja kestää käyttöä vuosikymmenien ajan.
Toisaalta vanhat huonekalut ovat myös yksilöllisempiä kuin tehtaissa nykyään sarjatuotantona syntyvät. Yksilöllisyyden arvostaminen alkaa näkyä myös kodin sisustuksessa.
Monivaiheinen työ
Verhoilijan työhön sisältyy useita eri vaiheita. Työ alkaa huonekalun purkamisella, jolloin näkyviin tulevat mahdolliset viat ja puutteet.
Joskusvanhan maalin alta löytyy puuttuvia tai rikkinäisiä kohtia, jotka alkajaisiksi korjataan. Rikkinäiset liitokset korjataan ja esiintulevat kolot täytetään. Huomioon on myös otettava eri aineiden kuivumisajat, jonka ajaksi työt on keskeytettävä.
|
|
Kun huonekalu on purettu ja viat on korjattu, ryhdytään asentamaan uusia satulavöitä sekä joustimia. Niiden päälle laitetaan pehmusteet, jotka puolestaan saavat päälleen pintapehmusteet. Tämän jälkeen koko komeuden päälle voidaan kiinnittää kangas.
Tämän jälkeen huonekalu on valmis luovutettavaksi asiakkaalle. Se, kuinka kauan työvaiheisiin kaikkineen kuluu aikaa, on aina yksilöllistä.
- Annan asiakkaalle yleensä hinta-arvion silloin, kun saan huonekalun verstaalleni. Yleensä käyn tutustumassa esineeseen paikan päällä tai vaihtoehtoisesti asiakas tuo sen tänne näytille. Pelkän valokuvan perusteella kun on äärimmäisen vaikeaa ryhtyä antamaan edes jonkin suuntaista hinta-arviota, Suomala kertoo.
Yleensä asiakkaalle annetaan etukäteen kirjallinen hinta-arvio. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi työhön käytetty aika sekä käytetyt kangaslaadut sekä muut materiaalit.
- Esimerkiksi ison laiskanlinnan kokonaan uudelleen verhoiluun aikaa kuluu noin 40 tuntia. Uudelleen verhoilutyö pitäisi saada myös kotitaloustyön vähennyksen piiriin. Näin edistettäisiin vanhojen huonekalujen kierrätystä ja kestävän kehityksen ajatusta, Suomala sanoo.
|
|
Verhoilijamestari Suomala on haluttu opettaja.
Kaiken kaikkiaan Suomessa järjestetään Kalle Suomalan mukaan verhoilukoulutusta aivan liian paljon, eikä se ole hänen mielestään riittävän kattavaa.
Joka päivä oppii jotain uutta
Vaikka Kalle Suomala onkin ehtinyt työskennellä verhoilijana jo useamman kymmenen vuoden ajan, kertoo hän kohtaavansa lähes päivittäin uudenlaisia tilanteita verhoomolleen tuotujen huonekalujen parissa työskennellessään.
- Voin kyllä sanoa, että tässä työssä opin joka päivä jotain uutta, hän toteaa hyväntuulisesti.
Yleensä lopullinen hinta muodostuu työn valmistuttua. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi työhön käytetty aika sekä käytetyt kangaslaadut sekä muut materiaalit.
- Esimerkiksi ison laiskanlinnan kunnostamiseen aikaa kuluu noin 40 tuntia, Suomala sanoo.
PITKÄN LINJAN VERHOILIJA
Kalle Suomala on toiminut Suomen Verhoilijamestariliiton hallituksessa jäsenenä, liiton rahastonhoitajana ja on nykyään liiton puheenjohtaja ja Verhoilijalehden päätoimittaja.
Hän on jäsen Rajamäen Aikuiskoulutuskeskuksen puu- ja verhoilualan neuvottelukunnassa. Neuvottelukunta suunnittelee ja kartoittaa alan koulutusta.
|
|
|
Taitavan verhoilijan käsissä kauhtunutkin nojatuoli saa uuden elämän.
Näin iäkkäät huonekalut saavat usein ansaitsemansa arvon ja paikan kodin kunniapaikalla.
Kesän tullen moni varmasti penkoo mummolan vinttiä tai tuttavien varastoja toiveissaan löytää kotiin vanhan ajan kauniita huonekaluja.
Vastaan saattaa tulla esimerkiksi ikivanha nojatuoli tai unohduksiin jäänyt pöytä, joka on kuitenkin jo ehtinyt kärsiä ajan ikeessä. Huonoon kuntoonkaan päässyttä huonekalua ei hetken mielijohteesta kannata kuljettaa kaatopaikalle. Asiansa osaava verhoilija pystyy usein miten pelastamaan vuosia sitten käytössä olleen kalusteen.
Huolta koulutuksen laadusta
Vaikka haluaisikin ottaa esimerkiksi vanhasta nojatuolista itselleen kesäloman ajaksi kunnostusurakan, lienee kuitenkin parasta antaa tuoli osaaviin käsiin. Silloin lopputulos on varmasti aikaa kestävä ja kaunis.
Ammatikseen verhoilijoina toimivia henkilöitä maastamme löytyy tällä hetkellä runsain mitoin. Viime vuosina alan koulutusmäärät ovat olleet selvässä kasvussa, ja tätä kautta alalle on tullut paljon uusia yrittäjiä.
Jopa niin paljon, että työllistymisen suhteen on alkanut tulla ongelmia.
|
|
Toisaalta verhoilijakoulutusta järjestetään myös hyvin lyhyiden kurssien muodossa ja tämä on osaltaan vaikuttanut vastavalmistuneiden verhoilijoiden työnjälkeen.
- Koulutusta järjestetään tällä hetkellä liian paljon, eikä se ole mielestäni riittävän kattavaa, kertoo verhoilijamestari Kalle Suomala, joka pyörittää omaa yritystään, Verhoomo Suomala Ky:tä Nurmijärven kunnassa keskisellä Uudellamaalla.
- Koulutuksen tason heikkous on tuonut eteen tilanteita, joissa työn laatu ei lopulta vastaakkaan toivottua ja tämä taas aiheuttaa ongelmallisia asiakastilanteita, jatkaa Suomala, joka toimii työnsä ohessa Suomen Verhoilijamestarien liiton puheenjohtajana.
Pitkä taival yrittäjänä
Suomalalla on näkemystä verhoilualan kehitykseen vuosikymmenien ajalta ja liiton toimissa mukana olleessaan hän on päässyt seuraamaan alan tapahtumia aitiopaikalta. Alunperin tie huonekalujen pariin sai alkunsa Nastolassa, jossa Suomala vietti nuoruusvuosiaan.
- Lahdessa oli tuolloin runsaasti huonekalutehtaita, ja minäkin arvelin työpaikan löytyvän niiden kautta. Työskentely tehtaan palveluksessa loppui kuitenkin lyhyeen, sillä totesin tehdastyön itselleni sopimattomaksi jo muutamien viikkojen jälkeen, Suomala naurahtaa.
Tämän jälkeen tie vei pääkaupunkiseudulle, jossa Suomala työskenteli useissa verhoomoliikkeissä oppien samalla työtä käytännön kautta.
Tällöin
hän saattoi ilokseen todeta löytäneensä oma alansa.
- Oman liikkeen perustaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1975. Tuolloin liike sijaitsi Helsingin Lauttasaaressa, tänne Nurmijärvelle asetuin vuonna
1984 ja olen viihtynyt täällä erinomaisesti.
|
|
Veroilijamestari Kalle Suomalalla on hallussaan myös nahan värjäystaitoa.
Näin saadaan vanhasta nahkakalustostakin jälleen uuden näköinen.
Hyväkuntoinen runko pelastaa tuolin
Tällä hetkellä verhoilijamestari kertoo työskentelevänsä eniten 1940-50-luvuilta peräisin olevien nojatulien parissa.
- Niitä asiakkaat ovat alkaneet löytää kodeistaan tai antiikkiliikkeistä, ja ne halutaan saattaa ansaitsemaansa kuntoon, Suomala kuvailee.
Tältä aikakaudelta peräisin olevat nojatuolit ovat Suomalan mukaan yleisesti ottaen rungoltaan varsin hyväkuntoisia, joten niitä on järkevää lähteä ehostamaan verhoilun avulla.
- Aina välillä eteen tosin tulee sellaisia yksilöitä, joiden eteen ei ole enää järkeä lähteä mitään tekemään. Kuitenkin jos runko on kestävä, voidaan pienet virheet puuosissa liimata kuntoon ja tämän jälkeen siirtyä tuolin jousien sekä verhoilun pariin.
Kalle Suomalalla on hallussaan huonekalujen entisöinnissä käytettävä erikoistaito, sillä hän värjää yrityksensä tiloissa myös nahkaa. Näin saadaan vanhasta nahkakalustosta jälleen uuden näköinen.
Työt eivät kuitenkaan rajoitu vain näihin iäkkäisiin huonekaluihin, vaan lisäksi verhoilen myös uudempaa tuotantoa. Kuitenkin on selvästi ollut huomattavissa, että asiakkaat ovat alkaneet aiempaa enemmän arvostaa vanhoja huonekaluja ja niistä halutaan pitää huolta.
|
|
|
